Työyhteisön toimivuuden kehittäminen on mahdollista, kun on saatavilla oikeaa, oleellista ja käyttökelpoista tietoa. Sitä saa esittämällä oikeita kysymyksiä. Kuulostaa päivänselvältä. Useimmiten kuitenkin tämä seikka aliarvioidaan tutkimuksia, ja esimerkiksi henkilöstötutkimuksia, laadittaessa.

Työyhteisön toimivuuden kokonaisuuden kannalta relevantti tieto on suuressa roolissa. Tiedonkeruu oikein määriteltynä ja rakennettuna selvittää työyhteisön toimivuuden keskeiset haasteet ja mahdollisuudet.

Hyvä henkilöstötutkimus on organisaation itsearvio toiminnasta. Siitä saatavan tiedon kautta voidaan jokainen organisaation jäsen osallistuttaa työyhteisön kehittämiseen. Tutkimuksen rakenteen perusteena ovat väittämäparit, jotka haastavat vastaajaa ottamaan kantaa asioihin – ei pelkästään toteamaan onko kyseinen tekijä hyvällä vai heikolla tasolla. Teknisesti tutkimus voidaan toteuttaa sähköisesti, lomakepohjaisesti tai haastattelujen avulla. Toteutusta tärkeämpää on kuitenkin rakenne eli mitä tekijöitä seurataan, mitä halutaan kehittää.

Henkilöstötutkimuksen rakenteen pitää aina olla yrityskohtainen ja riippua yrityksen tilanteesta ja tavoitteista. Vain sillä tavoin henkilöstötutkimuksesta saatu tieto palvelee koko työyhteisön toimivuuden kehittämistä. Kokonaisuus kun sisältää sekä tutkimuksen että prosessin tarvittavien toimenpiteiden muodostamiseksi yhtiötasolta yksilötasolle.

 

Tutkimussuppiolo

 

Yllä oleva arvosuppilo kertoo oleellisen tutkimuksen painopisteistä. Rakenteelle ja jatkojalostamiselle pitää antaa arvoa enemmän kuin tiedon keruulle. Tiedon keruussa oleellista on käyttää oikeaa kanavaa oikeille kohderyhmille eli suhteuttaa tiedon keruun kanavat kohderyhmän mukaan. Muutoin sen roolia on turha korostaa liikaa.

Tutkimuksen suunnittelu luo pohjan. Koska tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, on jo alkuvaiheessa määriteltävä, mitä henkilöstötutkimuksessa mahdollisesti selviää. Asiat eivät ole vähäisiä: miten henkilöstö kokee yrityksen strategian ja tavoitteet, arvojen toteutumisen, johtamisen, esimiestyön, oman työn, sisäisen yhteistyön ja toimintaedellytykset.

Tutkimustulosten jalostaminen vie asioita eteenpäin. Raporttimme ovat numeerisia, graafisia ja sanallisia. Aihealueita on paljon, joten yksittäisiin asioihin pääsee pureutumaan hyvinkin seikkaperäisesti. Tasot määrittelevät missä mennään, ja esim. värikarttojen avulla pääsee esimies reagoimaan puututtaviin asioihin mahdollisimman nopeasti.

Tällä tavoin kehittämisohjelma toimii jatkuvana prosessina, alkaen ensimmäisestä tutkimuksesta, ja siitä tulee tietoon perustuva toimintatapa työyhteisön toiminnan kehittämiseen.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä tai soita suoraan (09) 8194 6420, niin kartoitetaan yhdessä työyhteisönne kehittämiskohdat.