Työyhteisöjä tarkastellessa olen huomannut, miten osaamisella on suuri vaikutus työilmapiiriin ja työyhteisön toimivuuteen. Riittävä osaaminen takaa hyvän ja tehokkaan työntekemisen rytmin. Kun kaikilla organisaation jäsenillä on töitä, joihin kaikilla on riittävä osaaminen, syntyy tekemisen meininki ja hyvä rento ilmapiiri.

Vastaavasti olen havainnut, että tilanteissa, joissa osaaminen ei ihan riitäkään, vaan vastaan tulee haasteita, niin seuraa usein ahdistus, mikä sitten johtaa työn tehokkuuden alenemiseen ja ilmapiiriä heikentävään voivotteluun. Voivottelun aiheet eivät useinkaan liity itse haasteisiin vaan voivottelu siirtyy muihin asioihin, joiden varjolla töiden tekemättömyyttä selitellään. Alkaa huono kierre, mikä kuitenkin usein katkeaa haasteiden ratkeamisen jälkeen. Syntyy hetkellistä pahoinvointia työyhteisöön.

Uskon, että useimmiten osaamaton henkilö haluaa tietoisesti tai huomaamattaan salata oman osaamattomuutensa tai hän ei yksinkertaisesti tunnista piirrettä itsessään. Riittämätön osaaminen tai suoranainen osaamattomuus on tunnistettavissa ja siihen on puututtava. Muussa tapauksessa riittämätön osaaminen luo ahdistavaa ilmapiiriä ja tehottomuutta, josta kaikki työyhteisön jäsenet kärsivät ja toimiva työyhteisö muuttuu tehottomaksi.

Osaaminen on tasapainoilua

Olen myös ihmetellyt, miksi haasteiden tullessa ei suoraan myönnetä omaa osaamattomuutta kyseistä asiaa kohtaan. Miksi ei sisuunnuta ja etsitä tietoa tai hankita osaamista, jotta selviydyttäisiin tehtävistä? Vastaus lienee inhimillinen. Työelämässä mennään usein helposti sieltä, missä aita on matalin ja luotetaan, että muut osaavat tai auttavat tai jopa tekevät työt omasta puolesta. Tämä mietityttää, sillä eihän urheilussakaan luovuteta, jos häviää. Silloin treenataan entistä enemmän! Miksi työelämässä ei tapahdu näin? Voisiko olla niin, että kyse on myös kunniasta, häpeästä, puutteellisista viestintäkyvyistä, luottamuksen puutteesta tai johtamisen ongelmista?

Tuntuu, että tänä päivänä on vaikeaa myöntää osaamattomuutta ja ajatellaan, että pitää olla ammattilainen. Rohkenen kuitenkin epäillä, että arvostusta ja menestystä nauttii enemmän kuitenkin sellainen työyhteisön jäsen, joka tunnistaa osaamattomuutensa, pyytää neuvoa ja opettelee uusia tehtäviä kartuttaen osaamistaan. Kyllä urheilussakin huiput ovat tehneet enemmän työtä kuin muut päästäkseen huipulle.

Yksi henkilökohtainen tapa tunnistaa osaamattomuus tai vastaavasti liiallinen osaamisen tunne, on ajatella työtä Flow-käsitteen näkökulmasta (kuva). Mielekäs Flow-olotila syntyy kun osaaminen ja haasteet ovat tasapainossa.

flow_kuva

Osaamisen tunnistaminen

Osaaminen on keskeinen osa työyhteisön toimivuutta. Osaamista voidaan tutkia osana työyhteisön toimivuuden ohjelmaa esimerkiksi kompetenssikartoituksen tai kehityskeskusteluohjelman avulla. Myös suunniteltu valmennus ja sparraus auttavat tunnistamaan osaamisen eri tasoja ja määrittämään suunnan ja kehittämistoimenpiteet tarvittaville osaamisalueille.

Millä tavoin teidän organisaationne tunnistaa osaamisen tai osaamisen vajeet? Haluatko kuulla lisää tarjoamistamme mahdollisuuksista kehittää työyhteisön toimivuutta osaamisen kautta?

Ota yhteyttä tai soita suoraan (09) 8194 6422, niin kartoitetaan yhdessä työyhteisönne kehittämiskohdat.