Kirjoittaja Jaana Ahervuo

Työyhteisöjä tarkastellessa olen huomannut, miten osaamisella on suuri vaikutus työilmapiiriin ja työyhteisön toimivuuteen. Riittävä osaaminen takaa hyvän ja tehokkaan työntekemisen rytmin. Kun kaikilla organisaation jäsenillä on töitä, joihin kaikilla on riittävä osaaminen, syntyy tekemisen meininki ja hyvä rento ilmapiiri. Vastaavasti olen havainnut, että tilanteissa, joissa osaaminen ei ihan riitäkään, vaan vastaan tulee haasteita, niin seuraa usein ahdistus, mikä sitten johtaa työn tehokkuuden alenemiseen ja ilmapiiriä heikentävään voivotteluun. Voivottelun aiheet eivät useinkaan liity itse haasteisiin vaan

Lue lisää

Kirjoittaja Hannu Lehtonen

Työyhteisö on organisaation sydän. Siksi sitä pitää tarkkailla ja huoltaa säännöllisin väliajoin. Sen puolesta kannattaa tehdä tutkimuksia, mikä toimii, mikä ei, missä kipukohdat piilevät.  Tutkimuksista saadun tiedon pitää johtaa toimenpiteisiin. Vain sitä kautta saadaan työyhteisö toimimaan. Henkilöstötutkimukset ovat suosittuja edellä mainituista syistä. Näennäisesti niitä on myös helppo toteuttaa. Kynnystä madaltavat lukuisat edulliset ja ilmaiset tiedonkeruumenetelmät. Samalla on kuitenkin vaara astua sudenkuoppaan. Henkilöstötutkimuksissa, kuten muissakin tutkimuksissa tutkimuksen suunnittelu, rakenne ja tavoitteet ovat paljon tärkeämmässä roolissa kuin

Lue lisää

Kirjoittaja Hannu Lehtonen

Työmarkkinajärjestöjen ja nykyhallituksen näkemykset ovat edelleen melko ristiriitaisia. Konkreettiset ideat valtion talouden parantamiseksi tuppaavat vesittyä, jahka päästään päätösvaiheeseen. Tuottavuushyppy tai -loikka uhkaa jäädä teoreettiseksi heitoksi. On ymmärrettävää ja olennaista, että työmarkkinoilta halutaan tehokkuutta ja säästöjä. Ne ovat kuitenkin työyhteisöissä ristiriitaa aiheuttavia sanoja ja tuovat viestinnällisiä haasteita. Samaan aikaan yrityksiltä ja organisaatioilta peräänkuulutetaan kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Sellaisia syntyy vain kannustavassa ja luovassa työyhteisössä. Säästöt ja tehokkuus pitää siis varmistaa toisella tavalla. Työyhteisön toimivuuteen keskittyminen uudella

Lue lisää

Kirjoittaja Jaana Ahervuo

Palaute omasta tekemisestä vahvistaa näkemystä, miten on onnistunut tehtävässään. On kyse sitten työn suorittamisesta, harrastuksesta tai jostain muusta tekemisestä, lähes kaikki toivovat saavansa positiivista palautetta eli kehuja. Monet toivovat saavansa myös korjaavaa palautetta oman toimintansa kehittämiseksi. Yritysten henkilöstötutkimuksissa mittaamme usein palautteen saantia oman työsuorituksen onnistumisesta. Tulokset kertovat, kokeeko vastaaja, yksittäinen työntekijä, saavansa tarpeeksi palautetta. Toiset odottavat sitä enemmän toiset vähemmän. Kuunneltuani eri organisaatioiden työntekijöitä, olen huomannut, että liian monesti palautteen saanti kohdistuu ainoastaan esimieheltä saatuun

Lue lisää