Työmarkkinajärjestöjen ja nykyhallituksen näkemykset ovat edelleen melko ristiriitaisia. Konkreettiset ideat valtion talouden parantamiseksi tuppaavat vesittyä, jahka päästään päätösvaiheeseen. Tuottavuushyppy tai -loikka uhkaa jäädä teoreettiseksi heitoksi.

On ymmärrettävää ja olennaista, että työmarkkinoilta halutaan tehokkuutta ja säästöjä. Ne ovat kuitenkin työyhteisöissä ristiriitaa aiheuttavia sanoja ja tuovat viestinnällisiä haasteita. Samaan aikaan yrityksiltä ja organisaatioilta peräänkuulutetaan kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Sellaisia syntyy vain kannustavassa ja luovassa työyhteisössä. Säästöt ja tehokkuus pitää siis varmistaa toisella tavalla. Työyhteisön toimivuuteen keskittyminen uudella rakentavalla tavalla on konkreettinen tapa edistää ja parantaa taloutta organisaatio kerrallaan niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

FXC_blogikuva2110 (1)

Useat tutkijat ovat todenneet, että investoinnit ihmisiin tuottavat samalla tavalla voittoa kuin muutkin investoinnit. Organisaatiot voivat saada panostuksensa työhyvinvointiin jopa 20-kertaisina takaisin. Puolet työn tuottavuudesta selittyy sairauspoissaolojen, ammattitautien, työtapaturmien ja työkyvyttömyyden eläkekustannusten vähentymisellä. Esimerkiksi työeläkekustannuksia voisi tästä näkökulmasta vähentää 1,2 miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu erityisesti modernissa asiantuntijatyössä.

Tutkitusti tehokasta

Olemme vuodesta 2002 kehittäneet yhdessä asiakkaittemme kanssa työyhteisöjen toimivuuteen liittyviä tutkimustapoja ja kehitysohjelmia. Olemme havainneet, että pelkät työtyytyväisyys- ja työilmapiiritutkimukset eivät johda tuloksiin. Syntyvää dataa pitää kyetä hyödyntämään kokonaisvaltaisesti. Vain sillä tavoin työtä kyetään johtamaan oikein, sitouttamaan koko organisaatio yhteisiin tavoitteisiin ja saada työyhteisöstä aidosti toimiva eli tuottava.

Tutkimusten ja kehitysohjelmien avulla työn mielekkyyttä on mahdollista seurata seikkaperäisesti. Syyllisiä ei haeta, vaan ohjelman avulla organisaatiot ovat alkaneet kehittää työyhteisöään yhdessä. Samalla on syntynyt uudenlainen tapa viestiä: työyhteisöille on syntynyt käsitys aihealueista, jotka ovat yritykselle ja työyhteisölle tärkeitä.

Yleisesti ottaen työntekijät suhtautuvat muutokseen epäluuloisemmin kuin johtoporras, mikä johtuu osaltaan informaation puutteesta. Epävarmuus koetaan kuormitustekijäksi, joka alentaa työhyvinvointia, ja sitä kautta myös tuottavuutta. Hyvä johtaminen huomioi tämän.

Sähläämiset, mutta myös onnistumiset ja mahdollisuudet pitää pystyä paikantamaan tarkasti. Tällä on suoria vaikutuksia yritysten johtamistapoihin. Näin ongelmat pystytään pilkkomaan helposti käsiteltäviin aihealueisiin ja viestinnälliset taidot kasvavat samalla. Tämä on omiaan herättämään luottamusta työntekijöiden ja työnantajienkin kesken. Samalla työnteko tehostuu vähintään sen tarvittavan viiden prosentin verran.

Kohti innovaatioita

Jokainen organisaatio, pieni tai suuri, on velvollinen tietämään asiansa paremmin ja luomaan itselleen toimivan työyhteisön. Tähän ei välttämättä löydy valtakunnallista keinoa, sillä jokainen yritys tai sen toimipiste on omanlaisensa kulttuuri. Koska mittavien kulttuurimuutoksien aikaansaaminen on erittäin vaikeaa, pitää niiden sijasta keskittyä yksinkertaisimpiin keinoihin eli johtamistapojen muutoksiin.

Siksi jokaisen yrityksen on otettava seuraava konkreettinen askel, sähläämään tietoisesti vähemmän ja kiinnitettävä huomiota toimivaan työyhteisöön – se on kaiken ydin. Toimiva työyhteisö mahdollistaa innovaatiot ja luovuuden. Se mahdollistaa kasvun. Sen jälkeen voimme jälleen iloita menestyksestämme.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä meilillä fxc@fxc.fi tai soita suoraan (09) 8194 6420, niin kartoitetaan yhdessä työyhteisönne kehittämiskohdat.